Yöitä 8 kuisen kanssa

8 kuinen lapsi on ihmeellinen! Hän istuu, ryömii ja puuhailee kaiken laista. Kiipeilee ympäriinsä kaikkea pitkin ja valvoo yöt...
Ihanan raskas taakka jota ei voi paeta! Väsymys yltyy jo monen viikon valvomisen jälkeen kun toinen ah! niin innoisaan haluaa näytellä kiukkuiselle äidille taitojaan keskellä yötä! Mutta, äiti sanoo EI! Käärii peittoon, sulkee syliinsä ja rukoilee jälleen "anna minun nukkua!" mutta, turhaa Lapsi nuosee ylös ja hihkuu tai itkee kun viimeistä päivää... Aamu koittaa ja väsymys yltyy. Puolituntia kerrallaan unta ei riitä kun vauvalle... Haikeana katson jo kauvas tulevaisuuteen jossa yöt nukutaan kokonaan ilman heräämisiä... Niin kaukana...

Tiedätkö?

Tiedätkö mitä pidät sylissäsi silloin kun sinulla on toisen lapsi istumassa polvellasi?

Pidät koko maailmaa! Pidät suunnatonta rakkautta, valvottuja öitä, ärtymystä, väsymystä ja onnea käsissäsi. Lapsi on äidille koko maailma, maailma jota ilman ei olisi se mitä nyt on eli äiti...

Lapsi on onnen ja surun lähde, suunaton väsymys ja mieletön ilo! Lapsi on rakas ilman lasta ei ole maailmaa! Ilman lasta ei ole äitiä!

Voiteen synty Loitsu

Siintävi sininen pilvi,
Kaari kaukoa näkyvi,
Etelestä ennättävi,
Luotehesen longottavi;
Neiti pieni pilven päällä,
Kapo kaaren partahalla,
Hiipovi hiuksiansa,
Hapsiansa harjovi,
Nänniänsä näyttelevi,
Uohkutaa utariansa.
Maito nännistä näkyvi,
Utarista uohkuavi,
Nuopa maiot maahan juoksi
Nurmelle mesinukalle,
Mesipellon pietarelle,
Siit´on saatu voitehia
Kipeille voitehiksi
Vammoille valantehiksi.