BLOGGER TEMPLATES AND TWITTER BACKGROUNDS »

maanantai 31. elokuuta 2009

Kadotettu minä

Ennen mietin kaipaavani pois suomesta, mutta nyt nautin täällä olosta, maan salaisita ja ah niin melankolisita huokauksista, kohta kellertävissä lehdissä ja tuulesta joka kertoo tarinaa hiljaa hiipivästä syksystä.
Suomi on kylmä ja viimainen maa, ihmiset täällä elävät omaa elämäänsä ja harva päästää ketään oman alueensa sisäpuolelle. Juro kansa josta on vaikea kaivaa hymyäkään esille. Kesä on lyhyt ja yleensä sateinen tai kuuma jolloin suomalaisten herkät nahat palavat ja niin auringollakin he pysyttelevät sisällä. Kesän jälkeen tulee kylmä viimainen syksy harmaus ja räntä peittävät maan alleen kunnes tulee pakkaiset ja valkoinen lumi peittää koko maan sillon aika on pysähtynt ja seisoo odottaen että joku tulisi, puhaltaisi lumen pois että vihreys tulisi jälleen esiin hetkeksi...

Mutta nyt vasta minä löysin itseni suomesta, sen alituisesta kylmästä, tuulesta ja auringosta. Löysin itseni vuosien takaa savupirtistä, metsistä ja elämästä. Näkö palautuu ja loitsut jotka olin unohatnut tulevat mieleen ensin sanoina ilman taikaa, kunnes ne muodostuvat omituiseksi "lauluksi". Missä minä olen ollut niin kauvan? Joku ottaa minua niskasta kiinni ja raaha minut kevään tullessa lappiin... Sen putaisiin puroihin ja hiljaisuutten, mistä voin todellä löytää itseni.

En saa yöllä nukutta sillä jotain tapahtuu ja minua jännitää jotain on tulossa, mutta en tiedä mikä se on!

Odotan sinua syksy!

maanantai 24. elokuuta 2009

Keijut




Keiju sivu





Tarujen mukaan yksisarvinen oli " taruolento, jolla on hevosen vartalo ja pää, vuohen sorkat ja parta, leijonan häntä, sekä yksi usein kierteinen sarvi keskellä otsaa". Löysin ihania kuvia yksisarvista ja haluan jakaa ne teidän kanssanne.

torstai 13. elokuuta 2009

Voi tätä maailman vihreyttä!





Mielipide erään ystävän kirjoitukseen

Kommentoin erään tutun ihmisen blogitekstiä Passiivisuus ja aktiivisuus rakastellessa:

"Naisen passiivisuus viittaa enemmänkin naisen alkuperäiseen ja aitoon rakkauden ja rakastelun muotoon. Nykyisin naiset ovat usein hyvinkin aktiivisia. Mutta tämä ei ole naisen alkuperäinen ”moodi”. Meissä kaikissa on sekä feminiininen, että maskuliininen puoli ja seksuaalisesti aktiivinen nainen on pitkälti miesten historian saatossa muovaama, miesten asenteiden korruptoima keksintö. Seksuaalisesti aktiivinen ja etenkin agressiivinen nainen ilmentää miehistä seksuaalisuutta, jonka miesten maailma on ”istuttanut” häneen."

Tässä olen erimeiltä. Tiedän ettet tarkoita passiviisena naista joka makaa lähetyssaarnaaja asennossa ilman mitään tunnetta. Nainen joka kuuntelee kehonsa viestejä on seksualiseti aktiivinen! Hän nauraa, huutaa,puree,nuolee,liikkuu, tanssii koko kehonsa voimalla ottaen miehen ja nautinnon vastaan kaikilla aisteillaan. Nainen on tulta, vettä ja rakkautta! Ja kaikki tuo on energiaa mitä nainen kuuntelee!

"Tämän päivän nainen pyrkii tyydyttämään miestä. Asian tulisi olla toisinpäin. Tämän päivän nainen ilmentää aktin aikana kaikennäköistä käyttäytymistä, voihkintaa, liikehdintää ja niin edelleen, jonka hän on oppinut elokuvista, lehdistä, pornosta ja muualta. Tämä kaikki on miesten luomaa seksuaalisuutta."

Itse en ole koskaa katsonut pornoa eli minulla on vain pieni haiskahdus mitä se on, mutta silloinkun nainen on aito hän kaikkea muuta kuin passiivinen, nainen laulaa koko kehonsa voimalla, hän rakastaa niin itseään kuin kumppaniaankin, hän irroittelee, rakastaa ja yhtäkkiä makaakin paikallaan ottaen kaikki universumin salat vastaan, nainen on herkkä, vahva ja niin täynnä energiaa
herran jestas sehän on kaikkea muuta kuin passiivista!

"Koska kaikki tämä on vääristynyttä. Naisen todellinen kaipuu on rakkaus. Mies taas on opettanut hänet etsimään nautintoa. Rakkaus on jäänyt taka-alalle. Mies on opettanut naisen myös masturboimaan. Naiselle ei ole luonnollista masturboida. Se on täysin miesten keksintö. Ja ei se oikeastaan miehellekään ole luonnollista, sillä masturbaatioon liittyy käytännössä aina mielikuvia ja aidossa seksissä mieli on mahdollisimman tyhjä niin, että kaksi kehoa saa tehdä sen minkä ne parhaiten osaavat, ilman mielen väliintuloa."

Olen varma että mies ei ole opettanut naista etsimään nautintoa. Mieshän on läpihistorian kieltänyt naista nauttimasta, nainen ei ole saanut nauttia seksistä eikä hän ole saanut masturboida. Mies on aina alistanut naisen seksuaalisuuden loukkoihin, asettanut sille rajat ja säännöt, käyttänyt hyväksi, raiskannut ja kieltänyt. Nainen joka on löytänyt nautintonsa itse tuo sen kaikkina vivahteininaan rakkaansa eteen, hän rakastaa niin itseään kuin miestään, hän on aito, hän tietää mitä haluaa ja hän nauttii seksitä koko kehollaan!
Joten voin vaikka pistää pääni pantiksi että naiset ovat itse oppineet masturboimaan ilman miehen opetusta ;)

"Tänä päivänä nainen on hukannut itsensä niin täysin, että hän on lähes unohtanut rakkauden, ainakin sängyssä. Kaikkialla painotetaan vain sitä miten naiselle on tärkeää miehen tyydyttäminen, itsetyydytys, hyvä suoritus ja klitorisorgasmi. Kaikki tämä on vääristynyttä ja hyvin pintapuolista."

Olen samaa mieltä että tänäpäivänä nainen on kadottanut itesnsä. Mutta miksi nainen ei saisi haluta tyydyttää miestään tai itseään? Silloinkun tietää että toinen nauttii ihan silmin nähtävästi, mikä voisi olla ihanapaa??! Sehän on voimaa että antaa parilleen kaiken mitä sinulla on sehän saa koko kehon värisemään, kyyneleet virtaamaan ja rakkauden täyttämään koko huoneen. Rakkaus on jakamista! ja jakaminen rakkautta!
Ja mitä klitorisorgasmiin tulee orgasmeja on monenlaisia, on niitä jotkä värisyttävät kehon joka solua ja niitä jotka tulevat hartaina huokauksina ja äänähdyksinä jostain kaukaa. Naisen orgasmi on lahja!


"Naisen tulisi tavallaan olla passiivinen aktiivisella tavalla. Miehen taas ollessa aktiivinen passiivisella tavalla. Naisen pitäisi karsia kaikki opittu, kaikki miehen tyydyttämiseen, hyvään suoritukseen ja orgasmihakuisuuteen liittyvä käyttäytyminen, elehdintä, liikehdintä ja äänehdintä pois. Myös mielen ja tunteiden tasolla kaikki ”ylimääräinen”, kuten odotukset, suorituspaineet ja seksuaaliset mielikuvat tulisi pyyhkiä pois."

:)

"tällöin nainen pystyisi ilmaisemaan itseään aidolla tavalla. Luonnolliset liikkeet ja luonnolliset äänähdykset pääsisivät vähitellen esille. Tällöin parhaimmillaan seksi voisi molempien osapuolten osalta olla hyvinkin aktiivista ja ”eläimellistä”, mutta todella aitoa, puhdasta ja ennen kaikkea rakkauden kyllästämää, nykyisen konemaisen, mekaanisen, mielestä lähtöisin olevan ja vääristyneeltä yhteiskunnalta opitun seksuaalikäyttäytymisen sijasta."

Tästä lauseesta tykkään!

"Naisen passiivinen aktiivisuus ilmenee sängyssä ainakin siten, että nainen reagoi siihen mitä mies tekee. Nainen ei yritä mitään, ei tavoittele mitään, ei pyri mihinkään lopputulokseen, mutta nainen antaa kehonsa elää mukana ja eläytyä siihen mitä mies tekee. Miehen aktiivinen passiivisuus taas ilmenee etenkin siten, että mies liikuttaa penistään, mutta ei mielestään käsin. Mieskään ei oikeastaan tavoittele mitään tai pyri mihinkään lopputulokseen. Ainoa mitä mies tavallaan pyrkii tekemään on löytämään sen mitä hänen peniksensä parhaiten osaa naisen sisällä. Mies pyrkii antamaan kehonsa tehdä sen minkä se luonnollisesti tekee parhaiten. Mies on siis aktiivinen, mutta kuuntelee tarkasti naisen kehoa ja naisen erilaisia reaktioita, jotta tietäisi mihin suuntaan aktia olisi paras kuljettaa. Nainen siis ”kuuntelee” ja aistii miehen energiaa ja antaa kehonsa eläytyä mukaan tuohon tanssiin. Ja mies ”kuuntelee” ja aistii naisen energiaa, jotta hän tietäisi mihin suuntaan tuota tanssia olisi paras viedä. Verbaalinen kommunikaatio toki helpottaa tuota kuuntelemista."

Tämäkin on kiva

"Nainenkin voi siis olla se joka haluaa purkautua, ja jota vain yksinkertaisesti panettaa kamalasti, mutta on tärkeätä nähdä, että tämä on naisessa sisällä olevaa miehistä seksuaalisuutta. Totta kai nainenkin haluaa purkautua, kun häneen kertyy kaikkialta yhteiskunnastamme tätä miehistä seksuaalisuutta sisälle. Hän haluaa siitä luonnollisesti eroon. Tänä päivänä naisesta onkin tullut lähes yhtä lailla seksiaddikti kuin miehestäkin. Mutta tämä ei ole se, miten asioiden tulisi olla. Himokas nainen on miesten kierouttama fantasia. Eikä se ole pohjimmiltaan hyvä asia, mutta asiat muuttuvat vain kun ne tunnustaa, hyväksyy ja tuo esille. Jos nainen on himokas tulee hänen kertoa siitä yhtä lailla miehelleen kuin miehenkin tulee paljastaa itsensä naiselleen. Asioita ei ole hyvä kieltää tai piilotella."

Miksi nainen ei saisi olla himokas? Miksi nainen ei saisi ihailla miehensä vartaloa ja tajuta kuinka kuinka paljon hän haluaakin tätä? Nainen menee ja kertoo sen miehelle suukoin, elein ja ilmein. Mitä pahaa siinä on? Sillonhan nainen seuraa energiaansa ja vie sen miehen nähtäväksi, miksi himokkuus pitäisi viedä naisilta pois? Jos se kulkee käsikädessä rakkauden kanssa eikä ole vain pakotettu tunne.

"Passiivinen nainen, joka antaa miehen tehdä itselleen mitä vain, on varmasti miesten fantasiaa"

Tuota olinkin sanomassa ;)


, "mutta passiivinen nainen, joka alistuu täydellisesti, mutta vain ja ainoastaan puhtaasti häntä lähestyvälle miehelle, jonka nainen sydämessään tietää itselleen sopivaksi rakastajaksi, on kenties se alkuperäinen suunnitelma miehen ja naisen välisestä suhteesta."


Ehkä en vain ymmärrä miksi sanaa "passiivinen" ja "alistuminen" käytetään rakastelun yhteydessä. Passiivisen sijasta voisi olla: Rauhottuminen, vastaanottavainen yms. ja alistuvalle esim. antautuva.

<3

tiistai 11. elokuuta 2009

Perhe


Minulle tuli tarve itsenäistyä, haluan kasvaa ihmisenä ja äitinä niin päätin että haluan muuttaa omaan asuntoon, erikseen miehestäni.

Olen aina asunut jonkun kanssa ja huomasin etten oiken edes tiedä miten kotia hoidetaan! Haluan saada varmuuden että pärjään itsekseni ja ettei "yksinäisyys" ole kauhea asia. En tietenkään ihan yksin asu Myrsky ja Musti tulevat myös minun kanssani.

Kaiken laisia tunteita liittyy tähänkin tilanteeseen: Teenkö nyt väärin? Miten pärjään? Miten Seba pärjää? Miten kaikki järjestyy? Rikonko perheemme?... Mutta näiden kysymyksien äärellä pysähdyn, katson elämän peiliin ja huokaan silla lämmin rauhan tunne valtaa kehoni ja tiedän tekeväni oikein!

Nuoren ikäni takia kaipaan itsenäistymistä ja välillä mietin olenko itsekäs kun haluan asua itsekseni, mutta minulla on Myrsky enkä minä voi vain jäädä paikalleni jos minua ohjataan johonkin suuntaan vaikka se tuntuisi kuinka hurjalta ja älyttömältä. Se on meidän elämäämme ja uskon kun me (minä ja Seba) olemme onnelisia niin myös Myrskykin on vaikka asuisimme toisella puolella maapalloa! Me olemme aina perhe, mikään ei voi viedä sitä pois, meidän perheemme saattaa muuttua, siihen saattaa tulla uusia ihmisiä ja uusia tunteita, mutta silti me olemme perhe! Meillä on yhteys joka ei katkea, me olemme yhtä!

Emme ole riidoissa minä vain lähden etsimään itseäni tuolta jostain :)
...tai niin kuin pikkuveljeni sanoi "sisäistä naiseuttani".

Enkeli kuvassa oli niin kaunis ja mies kuvassa muistutti Sebaa joten halusin laittaa kuvan tänne muistuttamaan minua siitä että enkelit ovat apuna ja läsnä!

Keskenmeno


Meitä on monia, liikkaa koko maailmaan nähden, miksi meitä yhdistää keskenmeno?


Minulla oli varhainen keskenmeno parisen vuotta sitten, vaikka vauva oli pieni ja vahinko ja vaikka hän lähti aikaisin pois silti kaikki ajatukset rakentuivat pienen ympärille. Elin häntä varten. Kaikki suunitelmat raketuivat vauvaa ajatellen rattaista lähtien...
Mutta yhtäkkiä kuin salman iskusta kaikki katosi, jäljelle jäi tyhjyys...

Tunteet palaavat elävästi mieleen kun kävin keskustelu foorumilla, ajautukset ja muistikuvat pyörivät mielessä.
En muista oliko silloin kesä, syksy, kevät vai talvi kun enkeli lähti, muistan vain tunteet. Miten epäreiluta ja pieneltä maailma silloin tuntui, miten tyhjä olo oli ja kuinka paljon se sattui. Kaikille oli kerrottu ja kaikki oli petetty tai ainakin siltä tuntui... Silti sitä oli yksin, kerran itketty ei tarkoita unohdettua, sillä tälläkin hetkellä suren tuota pienta lasta vaikka ihana Myrsky nukkuu tyytyväisenä sitterisä! Voi kuinka suuri lahja sinä oletkaan pieni Myrsky!

Poltin aiheeseen liityvät päiväkirjat aikoja sitten joten hyvä lukijani sinulla on edessäsi vain kasa muistoja ja tunteita aivan kuin minulla oli jalkojen välissä vain lorahdus verta.

" Mitä itket pieni lintu?
lintu tuima tuikutteli.
pahaisella paju purolla, tiheällä tuomikolla
Mitä itket pieni lintu?

Sitä iteken pieni lintu,
lintu tuima tuikutteli.
Paleleepi jalkojani, kiristääpi kynsiäni
sitä iteken pieni lintu

älä itke pieni lintu,
lintu tuima tukutteli
lennä tänne lintuseni
tule tänne tuttuseni"

Voxsilentti

sunnuntai 9. elokuuta 2009

Pieni merenneito






Lainaus kirjasta jonka nimeä en muista.


"Pieni merenneito rakastuu myrskyssä näkemäänsä prinssiin, uneksii muutuvansa ihmiseksi ja suostuu sen vuoksi noidan taikoihin. Noita valmistaa taikajuoman, jonka ansiosta hänelle kasvaa jalat, samalla kun hän menettää kalan pyrstönsä ja äänensä. Prinnsin täytyy rakastua häneen mykkänä ja jos hän epäonnistuu, jos prinssi ei kolmeen päivään mennesä ole ilmaissut hänele rakkauttaan, merenneito kuolee.

Merenneito viettää yön yksin rannalla nautittuaan taikajuomaa. Hän on käynyt makuulle, hänen kalanpyrstönsä on lehtien peitossa ja hän odottaa kirkkaiden ja kaukaisten tähtien alla muutuvansa naiseksi.

Neidon pitkät vaaleat hiukset peittävät hänen rintansa ja suomut jotka alkavat navan alta. Miten ihastttavan pehmeä on merenenidon vatsa suomujen yläpuolella.

Yöllä merenneitoon koskee, hän ei uskalla katsoa lehtien alle siihen missä hänen entinen minänsä taistelee tulevaa vastaan. Hänen tekee kipeää, hyvin kipeää, hän vaikertelee itsekseen peläten herättävänsä kauempana rannassa, tulen ääressä verkojaan korjaavien kalastajien huomion. Hän yrittää laulaa itselleen aivan hiljaa, kuullakseen viimeisen kerran oman äänensä.

Aamu alkaa sarastaa ja hän tuntee että taistelu on ohi ja taika on toteutunut. Hän vaistoaa että lehtien alla on nyt jotain muuta, että se mikä on ollut on muttunut joksikin muuksi. Häntä pelottaa, hänen sielunsa on äärettöman surulinen ja hänen äänensä tukehtuu hänen kurkkunsa uumeniin. Hän tunnustelee kädellä ruumistaan ja huomaa että hänen pehmeä ihonsa jatkuukin navan alla, siinä missä hänellä syntymästään asti on ollut suomuja.
Pienen merenneidon kädet löytävät hapuillen jalat. Hän antaa kätensä harhailla reisillään, pehmeällä iholla niiden sisäpuolella, pohkeita ja nilkkoja, suloisen pehmeitä nilkkoja...

... Niin nytkin kulkivat merenneto ja hän reisien sisäpuolella, saloissa missä käsillä on kuuma ja pinta kosteaa, missä on pehmeää, surullista ja salaisuuksia käsien luettavaksi.

... Mutta merenneito oli yksin, täydellisen ainoana lohtunaan oma lämpönsä ja oman vatsansa pehmeys."

sunnuntai 2. elokuuta 2009

Runo

Sain sinut enkelini lahjaksi ikuiseksi

Koskaan en hylkää sinua
En satuta
En loukkaa
tulen aina sinua rakastamaan pikkuiseni!

(En tiedä kenen kirjoittama runo)