Mikä on äiti vapaalla? Voiko äiti edes olla vapaalla? Kun äiti on erossa lapsestaan onko hän silloinkaan "vapaalla"? Ei ainakaan ajatuksissaan: Miten pieni nyt pärjää? Itkeeköhän hän kauheasti? Jaksavatko hoitajat? Onkohan pienellä ikävä? Pitäisiköhän sitä tuntea syyllisyytä kun äidin menojalka vipattaa?
Ehkä.
Miksi äiti ylipäätänsä kaipaa oloa ilman lasta? Hermot saavat levätä ja vihdoin on aikaa miettiä kukakohan se minä nyt olinkaan? Kokoaikainen valppaus painuu pikkuhiljaa pois ja tilalle tulee seesteinen hymy ja pakoon pääsemätön väsymys. Onkohan sallittua nukahtaa kahvilan pöytään?
Mitä sen jälken kun on tullutkin tanssittua koko yö ja nukuttua huonosti parituntia?
Sen jälkeen äiti palaa takaisin lapsen luokse. Ottaa syliin, kertoo kuinka mukavaa äidillä oli ja kuinka kova ikävä. Sitten aamu lähtee rullamaan niinkuin kaiki aamut. Äiti on vain hiukkaisen väsyneepi kuin lähtiessä :)
Äiti on äiti vapaallakin!
.... onneksi!
