Myrsky täyttää neljä kuukautta. Hän osaa kaikenlaista eikä enään ole pieni ja avuton vastasyntynyt. Me elämme Myrskyn kanssa päivän kerrallan silti jokin minusta haluaisi tarttua siihen pieneen Myrskyyn joka makoili sitterissä ja nukkui kaiken aikaa. Välillä kun pidän Myrskyä sylissä toivoisin että hän olisi aina yhtä pieni,  mutta samalla odotan innolla uusia asioita mitä hän oppii ja mitä hän haluaa näyttää minulle kasvaessaan. 

Hän on niin suloinen hymyilevä pikku poika. Elämän iloinen ja edelleenkin niin rakas!

Eräs mummo minulle tänään yritti kertoa kuinka rakkaita lapset ovat, mutta sanoja ei löytynyt silti ymmärsin häntä täysin!

"JOKA IKINEN VAUVA ANSAITSEE RAKKAUTTA OSAKSEEN"- niin se vaan on!