Kotona, kodin tuoksuissa ja äitiyden onnessa ja aisteissa huomasin kuinka kehoni esti minua laittamasta vastasyntynyttä omaan pienen koppaansa. Kuinka kaikki minussa halusi tuon pienen tuhisevan ja niin hyvän tuoksuisen otuksen viereensä. Ja siinä hän on saman peiton alla nukkumassa kehoani vasten, syömäsä kun häntä nälättää. Ja huomaan jälleen kuinka aistien vallassa tuore äiti on. Mikä voi olla ihanampaa kun herätä pieni hymyilevä nyytti kainalossa aamulla. kuinka monta kertaa yöllä taas heräsinkään? En muista! Eikä sillä väliä sillä aamuisin minulla on yleensä levännyt olo :) Voi pieni rakkaani kuinka suloinen sinä oletkaan kun nukut untasi!
Kommentti linkkiin 2: Jos puolet vauvoista on kuollut vanhemman vieressä kuinka moni vanhemmista on polttanut tupakkaa, käyttänyt huumeita tai ottanut unilääkeitä yms. Siitä ei ollut mainintaa. Eikä pehmeä, upottava sohva ole vastasyntyneen paikka sehän on itsestään selvää eikä tyyny tai peitto kuulu myöskään lapsen kasvojen lähelle. Eli kuinka moni vauva OIKEASTI kuoli perhepedissä jolla tarkoitan nyt sänkyä tai patjaa jolla vauva nukkuu yöt vanhemman vieressä. Kuka äiti kääntyy selvänä lapsena päälle? Tuskin kukaan! Laiton tämän likin vertailuksi muille linkeille se sisältää myös ihmisten kommenteja.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti